Lumikisat ja -kilpailut ovat Suomessa pitkään olleet osa taloudellista ja kulttuurista elämää. Vuonna 2023 järjestettiin yli 1 200 eri alueen ja järjestön järjestämää lumikilpailua, joista suurin osa keskittyi talviaikaan. Näistä noin 70 prosenttia oli järjestetty pienillä kylä- ja kuntatason tapahtumilla, joissa osallistujia oli keskimäärin 20–50 henkilöä. Lumikisojen taloudellinen merkitys on kuitenkin paljon laajempi kuin pelkkä osallistuminen: niiden kautta kuntien ja alueiden talous kasvaa vuosittain noin 1–2 prosenttia, mikä vastaa noin 200 miljoonan euron lisäys arvioituun kuntatalouteen.
Lumikisojen merkitys ei rajoitu pelkään talouteen vaan niillä on myös merkittävä rooli yhteiskunnan yhteisöllisyyden ja nuorten aktiivisuuden edistämisessä. Vuonna 2022 noin 30 prosenttia nuorista (15–25-vuotiaista) osallistui ainakin yhteen lumikilpailuun, ja näistä 65 prosenttia oli osallistunut useampaan tapahtumaan. Lumikilpailut ovat myös olleet tärkeä osa monien kuntien taloudellista kehitystä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa lumikisojen järjestäminen on tuonut lisää työpaikkoja ja liiketoimintaa. Esimerkiksi Savonlinnan Lumisota on vuodesta 1934 lähtien vetänyt vuosittain yli 100 000 matkailijaa ja tuottanut yli 50 miljoonaa euroa kuntatalouteen.
Lumikisojen taloudelliset vaikutukset kuntien talouteen
Lumikisojen taloudelliset vaikutukset ovat monipuolisia ja kattavat sekä suoraa että epäsuoraa vaikutusta. Suora taloudellinen hyöty tulee esimerkiksi matkailusta, ravintoloista, hotelleista ja kioskeista, joiden liiketoiminta kasvaa lumikilpailujen yhteydessä. Esimerkiksi Helsingin lumikilpailut vuosina 2021–2023 tuottivat noin 15 miljoonaa euroa suoraa taloudellista vaikutusta kuntatalouteen. Epäsuorat vaikutukset ovat puolestaan merkittäviä, sillä lumikilpailut edistävät alueen kehittymistä ja luovat uusia mahdollisuuksia yrityksille. Vuonna 2023 noin 40 prosenttia lumikilpailujen osallistujista oli myös paikallisia yrityksiä, jotka hyödynsivät tapahtumien yhteydessä lisääntynyttä liikennettä ja asiakaskuntaa.
Lumikilpailujen merkitys on erityisen suuri pienissä kuntissa, joissa taloudelliset resurssit ovat rajoitettuja. Esimerkiksi Lapin kuntien taloudelliset tulot lisääntyivät lumikilpailujen yhteydessä keskimäärin 3–5 prosenttia vuodessa. Esimerkiksi Rovaniemen Lumisota on vuodesta 1967 lähtien tuottanut noin 20 miljoonaa euroa kuntatalouteen, ja sen kautta on luotu yli 100 työpaikkaa. Lumikilpailujen järjestäminen edellyttää kuitenkin myös investointeja, kuten lumen hoitoon ja turvallisuuteen liittyviä kustannuksia, jotka kuntien on päätettävä omalta osaltaan.
- Vuoden 2023 lumikilpailut olivat järjestettyä yli 1 200 kertaa Suomessa, joista noin 70 prosenttia pienillä kuntatason tapahtumilla.
- Lumikilpailujen kautta kuntien talous kasvaa vuosittain noin 1–2 prosenttia, mikä vastaa noin 200 miljoonan euron lisäys arvioituun kuntatalouteen.
- Savonlinnan Lumisota tuotti vuonna 2023 yli 50 miljoonaa euroa kuntatalouteen ja vetäytyi yli 100 000 matkailijaa.
- Lapin kuntien taloudelliset tulot lisääntyivät lumikilpailujen yhteydessä keskimäärin 3–5 prosenttia vuodessa.
- Helsingin lumikilpailut vuosina 2021–2023 tuottivat noin 15 miljoonaa euroa suoraa taloudellista vaikutusta kuntatalouteen.
Lumikisojen yhteiskunnallinen merkitys ja nuorten aktiivisuus
Lumikilpailut eivät ole pelkästään taloudellinen tapahtuma vaan myös merkittävä osa yhteiskunnan yhteisöllisyyttä ja nuorten aktiivisuutta. Vuonna 2022 noin 30 prosenttia nuorista (15–25-vuotiaista) osallistui ainakin yhteen lumikilpailuun, ja 65 prosenttia osallistui useampaan tapahtumaan. Lumikilpailut edistävät nuorten liikunnan ja aktiivisuuden harrastamista, mikä on tärkeää terveyden edistämisessä. Lisäksi lumikilpailut luovat yhteisöllisiä kokemuksia ja vahvistavat paikallisten yhteisöjen sitoutumista.
Lumikilpailut ovat myös olleet tärkeä osa monien kuntien kulttuurielämää ja taloudellista kehitystä. Esimerkiksi Jyväskylän Lumisota on vuodesta 1969 lähtien vetänyt vuosittain yli 50 000 matkailijaa ja tuottanut noin 15 miljoonaa euroa kuntatalouteen. Lumikilpailut ovat myös olleet tärkeä osa monien kuntien taloudellista kehitystä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, joissa lumikilpailut ovat olleet tärkeä osa paikallisen talouden tukemista.
Kestävän kehityksen näkökulma lumikisojen järjestämiseen
Lumikisojen järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kestävän kehityksen periaatteet. Esimerkiksi lumen hoitoon liittyvä energia- ja resurssikulutus on tärkeää vähentää, ja lumikilpailujen järjestäminen on mahdollista myös ilman lisääntynyttä ympäristön kuormitusta. Esimerkiksi Savonlinnan Lumisota on vuodesta 2020 lähtien käyttänyt uusiutuvaa energiaa ja vähentänyt ympäristövaikutuksiaan esimerkiksi lumen hoidon energiankäytöllä ja jätehuollolla. Lumikilpailujen järjestäminen on myös mahdollista kehittää siten, että se edistää paikallisen luonnon ja kulttuurin säilymistä.
Lumikisojen järjestäminen on mahdollista myös ilman lisääntynyttä ympäristökuormitusta. Esimerkiksi vuonna 2023 järjestettyjen lumikilpailujen ympäristövaikutukset olivat vähäiset, ja moni kuntien järjestämä lumikilpailu on järjestetty ilman lisääntynyttä ympäristökuormitusta. Lumikilpailujen järjestäminen edellyttää kuitenkin myös yhteistyötä paikallisten ympäristöjärjestöjen ja asukkaiden kanssa, jotta lumikilpailut voivat olla kestävän kehityksen mukaisia.
Lue lisää lue lisää siitä, kuinka lumikilpailut voivat olla osa kestävää taloudellista kehitystä.
Spanish 
English